Usein kysytyt kysymykset seurakuntavaaleista

Mistä voi tilata vaaliasiakirjoja?

Kirkkohallitus toteuttaa vuoden 2018 seurakuntavaalien vaaliasiakirjojen painamisen yhteistyössä Grano Oy:n kanssa. Vaaliasiakirjojen tilausaika päättyi 8.3. Myöhemmistä tilauksista ja lisätilauksista tulee ottaa yhteyttä Jari Sarekoskeen (jari.sarekoski(at)grano.fi, p: 0500 440 648).

Äänestysliput sekä ennakkoäänestyksessä tarvittavat vaalikuoret ja lähetekuoret on tilattava Grano Oy:ltä.

Muut vaaliasiakirjat (muun muassa ennakkoäänestysasiakirjat sekä valitsijayhdistyksen perustamisasiakirjat) voi tulostaa myös verkko-osoitteesta info.seurakuntavaalit.fi.

Milloin kirkkoon kuuluvan henkilön tulee olla seurakunnan jäsen, jotta hän voi äänestää kyseisessä seurakunnassa syksyn 2018 seurakuntavaaleissa?

Henkilön tulee olla merkitty seurakunnan jäseneksi viimeistään 15.8.2018, jotta hän voi äänestää kyseisessä seurakunnassa. Jos seurakunnan jäsen on muuttanut 15.8. jälkeen toisen seurakunnan alueelle, henkilöllä on äänioikeus ”vanhassa seurakunnassaan”. (kirkkolaki 23 luku 12 §)

Milloin kirkkoon kuulumattoman henkilön tulee liittyä kirkkoon, jotta hän voi äänestää seurakuntavaaleissa?

Myös kirkkoon kuulumattoman henkilön tulee olla merkitty seurakunnan jäseneksi viimeistään 15.8., jotta hän voi varmistaa äänioikeutensa syksyn vaaleissa. 15.8. jälkeen kirkkoon liittyneet voivat saada äänioikeuden vain, mikäli vaalilautakunta käyttää oikeuttaan päivittää äänioikeutettujen luetteloa. Vaalilautakunta voi oikaista äänioikeutettujen luetteloa ennen kuin se tulee lainvoimaiseksi 2.11.2018 klo 16.00. (kirkkolaki 23 luku 12 §, 22 § ja 23 §)

Milloin ehdokkaaksi pyrkivän henkilön tulee olla seurakunnan jäsen, jotta hän on kelpoinen asettumaan ehdokkaaksi?

Ehdokkaaksi pyrkivän henkilön tulee olla seurakunnan jäsen viimeistään silloin, kun ehdokasasettelu päättyy, eli 17.9.2018. (kirkkolaki 23 luku 2 §)

Milloin henkilön tulee viimeistään täyttää 18 vuotta, jotta hän voi asettua ehdolle vaaleissa?

Vaalikelpoisuusiän on täytyttävä vaalipäivänä 18.11.2018. (kirkkolaki 23 luku 2 § 1 momentti)

Voiko vaalipäivänä äänestyksen järjestää useammassa paikassa?

Jos seurakunta ei ole jakautunut äänestysalueisiin, seurakunnassa voi varsinaisena vaalipäivänä olla vain yksi äänestyspaikka. Kiertäviä äänestyspaikkoja ei tule järjestää. Jos seurakunnan alue on laaja ja tarvitaan useampi äänestyspaikka varsinaisena vaalipäivänä, kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto voi päättää, että seurakunta jaetaan äänestysalueisiin. Äänestysalueisiin jakautuminen tulee ilmoittaa kirkkohallitukselle yleiskirjeen 1/2018 ohjeen mukaisesti. Äänestysalueisiin jakautuneessa seurakunnassa on yksi äänestyspaikka jokaista äänestysaluetta kohti. (kirkkolaki 23 luku 19 §)

Miten vaalipäivänä messut kannattaa järjestää, kun kahdella seurakunnalla on käytössään vain yksi kirkko?

Seurakuntayhtymässä, jossa useampi seurakunta pitää sunnuntaimessut samassa kirkossa eri aikaan (esim. toinen klo 10.00 ja toinen klo 12.00), voidaan vaalipäivänä pitää kaksikielinen messu tai kaksi lyhyttä messua niin, että kaikki seurakunnat ovat pitäneet messunsa klo 11.00 mennessä, jolloin vaalit alkavat. Henkilökunnan tulee ehtiä siirtyä äänestyspaikkaan, jos vaalipäivän äänestys järjestetään muualla kuin kirkossa. 

Onko seurakuntavaaleissa mahdollista äänestää ennakkoon ulkomailla?

Äänioikeus seurakuntavaaleissa on kirkon jäsenillä, joilla on kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta Suomessa. Seurakunnan poissaolevat jäsenet eivät siis voi äänestää vaaleissa. (kirkkolaki 23 luku 12 §)

Voinko valtuuttaa asiamiehen äänestämään puolestani?

Äänioikeus on luonteeltaan henkilökohtainen oikeustoimi. Äänioikeutta ei siten voi käyttää asiamiehen välityksellä. Asiamiehenä ei kuitenkaan pidetä vaaliavustajaa tai muuta avustajaa, jolla äänestäjän pyynnöstä on oikeus avustaa äänestäjää.

Miten seurakunnissa, jotka kuuluvat seurakuntayhtymään tulisi ohjeistaa äänestäjiä hylättyjen äänestyslippujen määrän minimoimiseksi?

Kun äänestäjälle annetaan äänestysliput, vaalitoimitsijan tulisi ohjeistaa äänestäjää. Vaalihuoneiston seinälle voi myös laittaa ohjeita äänestäjille.

Voiko vaalilautakunnan jäsen, varajäsen tai tämän läheinen asettua vaaleissa ehdokkaaksi?

Uuden säännöksen mukaan ehdokas tai hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa ei voi olla vaalilautakunnan jäsenenä eikä varajäsenenä. Puolisolla tarkoitetaan aviopuolisoa sekä ehdokkaan kanssa avioliitonomaisissa olosuhteissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa elävää henkilöä. (kirkkolaki 23 luku 19 § uusi 4 mom.)

Voiko vaalilautakunnan puheenjohtaja tai jäsen olla seurakunnan työntekijä?

Kirkollisessa vaalilainsäädännössä ei ole säännöstä, joka estäisi seurakuntaan palvelussuhteessa olevan henkilön nimittämisen vaalilautakuntaan, mikäli hän muutoin täyttää luottamushenkilön vaalikelpoisuuden edellytykset. Toimivaltasuhteista johtuen ei kuitenkaan ole suositeltavaa, että vaalilautakunnan jäsenenä toimii samaan seurakuntaan palvelussuhteessa olevia henkilöitä. Palvelussuhteessa olevat henkilöt voivat kuitenkin toimia vaalilautakunnan apuna.

Voiko kirkkoherra olla vaalilautakunnan jäsen, jos hän ei ole seurakunnan jäsen?

Kirkkoherra ei voi olla vaalilautakunnan jäsen, jos hän ei ole seurakunnan jäsen. Vaalilautakunnan jäsenet ovat luottamushenkilöitä, joihin sovelletaan luottamushenkilön vaalikelpoisuutta koskevia säännöksiä, myös seurakunnan jäsenyyden osalta. On tärkeää, että kirkkoherra toimii tiiviissä yhteistyössä vaalilautakunnan kanssa ja turvaa edellytyksen sen tehtävän hoitamiselle. Kirkkoherra, joka ei ole seurakunnan jäsen, voi toimia vaalilautakunnassa asiantuntijana. (kirkkolaki 23 luku 2 §)

Miten tulee toimia, jos vaalilautakunnan jäsen vaalilautakunnan asettamisen jälkeen menettää kelpoisuutensa?

Vaalilautakunnan jäsenen menettäessä vaalikelpoisuutensa, hänet vapautetaan luottamustoimesta. Vapauttamisesta päättää se toimielin, joka on valinnut luottamushenkilön, eli seurakunnassa kirkkovaltuusto ja seurakuntayhtymässä seurakuntaneuvosto. Keskusvaalilautakunnan jäsenen vapauttamisesta päättää yhteinen kirkkoneuvosto. (kirkkolaki 23 luku 4 §, 6 §, 19 § ja 20 §)

Kuinka monta perustajajäsentä tarvitaan valitsijayhdistyksen perustamiseen?

Vähintään kymmenen äänioikeutettua seurakunnan jäsentä voi perustaa valitsijayhdistyksen ja asettaa seurakuntavaaleissa ehdokkaita. (kirkon vaalijärjestys 13 §)

Voiko valitsijayhdistyksen perustajajäsen olla seurakuntavaaleissa ehdokkaana?

Valitsijayhdistyksen perustajajäsen voi olla kyseisen valitsijayhdistyksen ehdokkaana vaaleissa. (kirkon vaalijärjestys 15 §)

Voiko vaalilautakunnan jäsen olla valitsijayhdistyksen asiamies tai tämän varamies?

Kirkon vaalijärjestyksen mukaan valitsijayhdistyksen asiamies tai hänen varamiehensä eivät voi olla vaalilautakunnan jäseniä. (kirkon vaalijärjestys 15 §)

Voiko valitsijayhdistyksen ehdokas toimia valitsijayhdistyksen asiamiehenä tai hänen varamiehenään?

Valitsijayhdistyksen ehdokas ei saa toimia valitsijayhdistyksen asiamiehenä tai hänen varamiehenään. (kirkon vaalijärjestys 15 §)

Voiko vaalilautakunnan jäsen olla valitsijayhdistyksen perustajajäsen?

Kirkon vaalisäännöksissä ei ole nimenomaista säännöstä siitä, etteikö vaalilautakunnan jäsen voisi olla valitsijayhdistyksen perustajajäsen. Valitsijayhdistyksen asiamies tai tämän varamies hän ei kuitenkaan voi olla. Ei ole suositeltavaa, että vaalilautakunnan jäsen olisi myös valitsijayhdistyksen perustajajäsen, koska siitä aiheutuisi käytännön ongelmia vaalilautakunnan toiminnalle. Tällainen henkilö olisi kaksoisroolinsa vuoksi esteellinen lähes kaikessa vaalilautakunnan päätöksenteossa.

Voiko seurakunnan tai seurakuntayhtymän palveluksessa oleva viranhaltija tai työntekijä olla valitsijayhdistyksen perustajajäsen?

Seurakunnan palveluksessa oleva viranhaltija tai työntekijä voi olla valitsijayhdistyksen perustajajäsen edellyttäen, että hän on seurakuntavaaleissa äänioikeutettu henkilö, eli viimeistään vaalipäivänä 16 vuotta täyttävä seurakunnan jäsen. Seurakunnan työntekijät ja viranhaltijat ovat äänioikeutettuja henkilöitä, koska ovat kirkon jäseniä, mutta eivät voi olla vaaleissa ehdokkaana siinä seurakunnassa jossa työskentelevät. Edellä mainittu koskee samalla tavoin seurakuntayhtymiä. (kirkon vaalijärjestys 13 § ja kirkkolaki 23 luku 3 § ja 12 §)

Merkitäänkö valitsijayhdistyksen asiamiehen ja hänen varamiehensä tiedot valitsijayhdistyksen perustamisasiakirjaan?

Valitsijayhdistyksen asiamies ja tämän varamies ovat valitsijayhdistyksen jäseniä. Heidän tietonsa merkitään perustamisasiakirjaan ja he allekirjoittavat sen samalla lailla kuin muutkin jäsenet. Lisäksi valtuutus toimia asiamiehenä ja varamiehenä merkitään perustamisasiakirjan etusivulle siihen varattuun kohtaan. (kirkon vaalijärjestys 15 §)

Minkä ikäisiä tulee ehdokkaan, valitsijayhdistyksen perustajajäsenen, valitsijayhdistyksen asiamiehen ja vaalilautakunnan jäsenen olla ja milloin iän tulee täyttyä?

Ollakseen vaalikelpoinen, ehdokkaan tulee täyttää 18-vuotta viimeistään vaalipäivänä 18.11.2018. Valitsijayhdistyksen perustajajäsenen tulee olla äänioikeutettu seurakunnan jäsen. Tämä edellytys täyttyy, mikäli henkilö täyttää 16 vuotta viimeistään vaalipäivänä 18.11.2018. Vaalilautakunnan jäsenen sekä valitsijayhdistyksen asiamiehen ja tämän varamiehen tulee täyttää 18 vuotta ennen kuin heidät valitaan tehtäväänsä. (kirkkolaki 23 luku 2 § ja 12 §, kirkon vaalijärjestys 13 § ja 15 §)

Mitä kelpoisuusehtoja vaalitoimitsijalle asetetaan?

Vaalitoimitsijan tulee olla täyttänyt 18-vuotta siinä vaiheessa, kun hänet valitaan tehtäväänsä. Hänen ei tarvitse olla sen seurakunnan jäsen, jossa hän toimii vaalitoimitsijana. Ehdokas tai hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa ei voi toimia vaalitoimitsijana. Puolisolla tarkoitetaan aviopuolisoa sekä ehdokkaan kanssa avioliitonomaisissa olosuhteissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa elävää henkilöä. (kirkkolaki 23 luku 19 § uusi 4 mom.)

Mitä kelpoisuusehtoja vaaliavustajalle asetetaan ja mitkä ovat hänen tehtävänsä?

Vaaliavustajan tulee olla täyttänyt 18-vuotta siinä vaiheessa, kun hänet valitaan tehtäväänsä. Hänen ei tarvitse olla kirkon jäsen tai sen seurakunnan jäsen, jossa hän toimii vaaliavustajana. Ehdokas tai hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa ei voi toimia vaaliavustajana. Puolisolla tarkoitetaan aviopuolisoa sekä ehdokkaan kanssa avioliitonomaisissa olosuhteissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa elävää henkilöä. Vaaliavustajan tehtävänä on avustaa äänestäjää tämän toivomalla tavalla. Äänestäjä, jonka kyky tehdä äänestysmerkintä on oleellisesti heikentynyt, saa käyttää apunaan valitsemaansa 18-vuotta täyttänyttä avustajaa, ei kuitenkaan avustajan toimeen esteellistä henkilöä. Vaaliavustaja on velvollinen tunnollisesti noudattamaan äänestäjän tahtoa ja pitämään salassa äänestyksen yhteydessä saamansa tiedot. Avustaja ei missään tapauksessa saa suositella äänestäjälle ketä ehdokasta tämän olisi äänestettävä. (kirkkolaki 23 luku 19 § uusi 4 mom. ja kirkon vaalijärjestys 33 § ja 42 §)

Voiko suostumuksen ehdokkuuteen peruuttaa?

Kirkollisessa vaalilainsäädännössä ei ole nimenomaisia säännöksiä asiasta. Mikäli henkilö todisteellisesti peruuttaa suostumuksensa ehdokkuuteen ennen valitsijayhdistyksen perustamisasiakirjan ja ehdokaslistan jättämistä, voidaan alun perin annettu suostumus katsoa mitättömäksi. Ehdokasasettelun päättymisen jälkeen suostumuksen peruuttamista ei oteta enää huomioon.

Miten tulee toimia, jos ehdokas menettää vaalikelpoisuutensa 1.10. jälkeen, eli ehdokaslistojen laatimisen jälkeen?

Ehdokasta ei poisteta ehdokaslistalta. Hänen mahdollisesti saamansa äänet luetaan ehdokaslistan hyväksi. Hänet pitää kuitenkin merkitä vaalikelvottomaksi VALAS-vaalilaskentajärjestelmään, jotta vaalien tulos tulee laskettua oikein. (kirkon vaalijärjestys 49 § 2 momentti)

Milloin on kyseessä sopuvaalit?

Demokraattisen vaalijärjestelmään kuuluu, että ensisijaisesti järjestetään vaalit. Sopuvaalit ovat kuitenkin mahdolliset kahdessa eri tilanteessa. Sopuvaalit tulevat kyseeseen, jos:

1) annetaan yksi hyväksytty ehdokaslista, jossa valitsijayhdistys asettaa varsinaiset jäsenet sekä varajäsenet järjestykseen.

2) hyväksytyissä ehdokaslistoissa on ehdokkaita yhtä monta kuin on varsinaisia jäseniä toimielimeen valittava tai ainakin neljä viidesosaa valittavien määrästä. (kirkon vaalijärjestys 51 §)

Valitsijayhdistyksen tulee siinä tapauksessa, että annetaan vain yksi hyväksytty ehdokaslista, asettaa ehdokkaat perustamisasiakirjassa varsinaisiksi jäseniksi ja asettaa varajäsenet järjestykseen. Jos ehdokkaita ei ole perustamisasiakirjassa asetettu mainitulla tavalla, käydään vaali varsinaisten jäsenien ja varajäsenien välillä, vaikka olisi annettu ainoastaan yksi hyväksytty ehdokaslista.  

Sopuvaalin edellytykset täyttyvät siinä tapauksessa, että useammassa kuin yhdessä hyväksytyssä ehdokaslistassa asetetaan ehdokkaita enintään yhtä monta kuin toimielimeen on valittava jäseniä. Esimerkiksi jos vaaleissa on asetettu yhteensä 19 ehdokasta kolmen eri valitsijayhdistyksen ehdokaslistoilta, ja kirkkovaltuustoon valitaan 19 jäsentä, on kyseessä sopuvaalit, ja kyseiset ehdokkaat tulevat valituiksi ilman äänestystä. Sopuvaaleista ei ole sen sijaan kysymys, jos hyväksytyissä ehdokaslistoissa asetetaan ehdokkaita enemmän kuin toimielimeen valitaan jäseniä.   

Miten vaalikaranteeni tulee toteuttaa?

Vaalikaranteenista ei sinänsä ole säädetty, mutta on suositeltavaa kohdella ehdokkaita yhdenvertaisesti. Käytännöt harkitaan paikallisesti.

Mistä löytyy sinettiteippiä?

Sinettiteippiä voi tiedustella verkkokaupoista tai hyvin varustelluista kirjakaupoista.